Tekijä: kanava

Huippu-urheilua, vai harjoittelua huipulle?

Vasemmalla puolella teini-ikäinen poika istuu kotona opiskelemassa, oikealla puolella nuori on juoksuradalla, valmiina lähtemään vauhtiin.

Kuinka metsässä olemme, jos yhteiskunta näkee nuoren tavoitteellisen harjoittelun
huippu-urheiluna?

Turun Sanomien (27.11.2024) lukijakirjoituksessa käsiteltiin Turun Boostii-edun
varjopuolta: tavoitteellisesti urheilevien nuorten perheiden kustannukset kasvavat
merkittävästi liikuntapaikkamaksujen nousun vuoksi. Erityisesti kilpauimarit ovat joutuneet
tilanteeseen, jossa heidän tavoitteellisuutensa tulkitaan ongelmalliseksi. Turun
liikuntapalveluiden edustajat ovat jopa todenneet, että kilpauinti on “liian intensiivistä” ja
ettei kunnan tehtävä ole tukea “tiukkatavoitteista huippu-urheilua”. Tämä lausunto paljastaa tärkeän ristiriidan: miksi tavoitteellinen harjoittelu tulkitaan niin herkästi huippu-urheiluksi? Entä miksi intensiivisyys nähdään ongelmana, eikä mahdollisuutena?

Miksi opiskeluun investoidaan, mutta urheiluun ei?

Ajatellaanpa nuorta, joka opiskelee ahkerasti ja haluaa kehittyä. Yhteiskunta investoi
häneen tarjoamalla maksuttomia opiskelupaikkoja ja rakenteita, jotka tukevat hänen
oppimistaan. Tätä ei pidetä kuluna, vaan järkevänä sijoituksena, koska koulutus tuottaa
pitkän aikavälin hyötyjä koko yhteiskunnalle.


Sen sijaan nuori urheilija, joka harjoittelee tavoitteellisesti, jää lähes täysin perheensä
taloudellisen panoksen varaan. Turun kaupungin lausunto “liian intensiivisestä”
harjoittelusta kuvastaa asennetta, jossa tavoitteellinen toiminta nähdään pikemminkin
ongelmana kuin sijoituskohteena. Kilpauimarin harjoittelu ei kuitenkaan ole “liian
intensiivistä” siksi, että se ylittäisi yhteiskunnan odotukset, vaan siksi, että lajin kehitys ja
oppiminen vaativat sen.

Huippututkijaksi vai huippu-urheilijaksi?

Samalla tavoin kuin ahkera opiskelija ei ole vielä huippututkija, intensiivisesti harjoitteleva
nuori urheilija ei ole vielä huippu-urheilija. Molemmat ovat vaiheessa, jossa he oppivat,
kehittyvät ja rakentavat perustaa tulevaisuudelleen. Ajatus siitä, että tavoitteellinen
harjoittelu olisi huippu-urheilua, on yhtä harhaanjohtava kuin se, että lukiolainen, joka
lukee fysiikkaa intohimoisesti, nähtäisiin jo huippututkijana. Innostus ja tavoitteellisuus ovat
vasta lähtökohtia kehittymiselle – eivät vielä huippusuoritusta. Niin kuin nuori lukija ei
julkaise tieteellisiä artikkeleita tai ratko globaaleja ongelmia, ei myöskään tavoitteellisesti
harjoitteleva urheilija kilpaile kansainvälisillä areenoilla. Molemmat tarvitsevat aikaa, tukea
ja resursseja kehittyäkseen kohti huippua.

Lukemisesta ja opiskelusta innostunut nuori voi viettää tuntikausia kirjastossa, paneutua
haastaviin aiheisiin ja pyrkiä syventämään osaamistaan, mutta tämä ei tee hänestä
huippututkijaa. Huippututkijaksi tuleminen edellyttää muun muassa seuraavaa:

  • Vuosien määrätietoista opiskelua ja erikoistumista.
  • Taitoa tuottaa uutta tietoa ja ratkaista ennennäkemättömiä ongelmia.
  • Kansainvälistä kilpailua rahoituksesta, julkaisumahdollisuuksista ja tunnustuksista.
  • Jatkuvaa arviointia ja vertailua maailmanlaajuiseen tasoon.
  • Sama pätee urheilussa. Nuori voi harjoitella tavoitteellisesti ja viettää paljon aikaa
    kehittäen taitojaan, mutta tämä ei tee hänen toiminnastaan huippu-urheilua. Huippu-
    urheilija on henkilö, joka:
  • Kilpailee kansallisella tai kansainvälisellä tasolla lajinsa huipulla.
  • Yltää toistuvasti tuloksiin, jotka erottavat hänet muista huipuista.
  • Noudattaa kokonaisvaltaista elämäntapaa, jossa harjoittelu, palautuminen ja ravinto
    on optimoitu suorituskykyä varten.
  • Toimii osana huippu-urheilujärjestelmää, joka tukee hänen menestystään.

Nämä vaatimukset osoittavat, kuinka kaukana intensiivinen harjoittelu ja oppiminen ovat
vielä huipputasosta. Ne ovat vasta alkua. Samalla tavalla kuin innostunut opiskelija on
vasta rakentamassa pohjaa tulevaisuuden tieteelliselle työlle, tavoitteellinen urheilija on
vasta luomassa peruspilareita, joiden varaan hänen myöhempi kehityksensä voi rakentua.

Miksi intensiivisyyttä ei nähdä investointina?

Ajatus siitä, että intensiivinen harjoittelu olisi ongelma, on yhtä absurdi kuin väite, että
opiskelija käyttää “liikaa aikaa” opiskeluun. Molemmat vaativat pitkäjänteistä työtä,
oppimista ja ympäristön, joka mahdollistaa heidän kasvunsa – ei leimaa heidän
tekemistään liian vaativaksi. Sen sijaan, että yhteiskunta näkisi nuorten tavoitteellisuuden
huippu-urheiluna tai huippututkimuksena, sen pitäisi nähdä se mahdollisuutena investoida
heidän matkaansa.

Urheilu on investointi yhteiskuntaan


Yhteiskunta näkee koulutuksen selkeänä investointina, koska sen hyödyt ovat helposti
mitattavissa. Miksi tämä sama ajattelutapa ei koske urheilua? Tavoitteellinen urheilu ei
hyödytä vain yksilöä, vaan se opettaa pitkäjänteisyyttä, sitoutumista ja tavoitteiden
asettamista – taitoja, joita tarvitaan myös työelämässä ja muilla elämänalueilla.
Turun kaupungin lausunnot paljastavat kuitenkin asenteen, jossa tavoitteellisuus
urheilussa nähdään ongelmana, koska sitä ei osata yhdistää laajempiin yhteiskunnallisiin
hyötyihin. Tämä ajattelutapa rajoittaa paitsi yksilön kehittymistä myös koko
urheilukulttuurin kasvua.

Tavoitteellisuus vaatii investointia, ei rajoituksia

Kilpauimari, joka harjoittelee viisi kertaa viikossa, ei ole huippu-urheilija, vaan nuori, joka
on vasta kehittymässä kohti tavoitteitaan. Samoin ahkera opiskelija ei ole huippututkija,
mutta hänen oppimisensa ja mahdollisuutensa ovat selvästi yhteiskunnan tukemia ja
arvostamia.

Miksi urheiluun suhtaudutaan toisin? Yhteiskunta ei voi vaatia nuorilta huipputuloksia ilman
investointia heidän kehityksensä alkuvaiheeseen. Innostus ei tee vielä huippua – mutta
ilman investointeja edistys voi pysähtyä ennen kuin potentiaali pääsee esiin. Ehkä olisi
aika nähdä urheilu samalla tavalla kuin opiskelu: jatkuvana prosessina, johon kannattaa
panostaa, koska sen hyödyt kantavat pitkälle.

Turun Sanomat, Lukijat-palsta, 27.11.2024.


Työkaluja suomalaisten urheiluseurojen tavoitteelliseen kehittämiseen

Haluatko rakentaa seurastasi ympäristön, joka kasvattaa tulevaisuuden huippuosaajien niin urheilun, kuin yhteiskunnallisen seuratoiminnan saralla? Ota käyttöösi datapohjaiset ratkaisut, joilla pääset pureutumaan seurasi vahvuuksiin ja kehityskohteisiin. Liikkeelle pääset ilmaiseksi!

Urheiluseuran johtaminen 2020-luvulla

Pohjoismaisen mallin mukaisesti toimivaa urheiluseuraa ei voi typistää yksittäiseen rekisteröityyn yhdistykseen tai urheilujoukkueeseen, sillä se on paljon enemmän. Seura on hyvä ymmärtää tapana, jolla useammat sukupolvet on organisoitu toiminnallisesti yhteen – yhteisten tavoitteiden nimissä. Nykyaikaisen johtamisen haasteena ja tavoitteena on huomioida urheilutoiminnassa mukana olevien tahojen tarpeet ja toimintatavat ja jalostaa niistä yhteistä hyvinvointia ja hyötyä tuottava kokonaisuus.

Seuratoiminnan vuorovaikutussuhteet

Seura pitää sisällään lukuisia eri jäsen- ja sidosryhmiä eri elämäntilanteista ja ikäluokista, joilla jokaisella on tarpeita ja toiveita seuran toimintaan liittyen. Urheiluseura on osalle ura ja elämäntyö, osalle itsensä kehittämisen ja harrastamisen alusta, osalle merkityksellinen yhteisö ja osalle tapa kehittää alueellista vetovoimaa ja brändiä. Kaikki nämä osa-alueet ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä ja seura pystyy menestymään kaikilla näillä osa-alueilla, mikäli eri sidosryhmät kokevat kuuluvansa yhteen ja olevansa mielekkäässä vuorovaikutuksessa.

Seuran piiriin kuuluvat:

  • Lapset ja nuoret
  • Pelaajat
  • Vanhemmat
  • Valmentajat
  • Toimihenkilöt
  • Työntekijät
  • Yhteistyökumppanit
  • Operatiivinen johto
  • Hallitus

Parhaimmillaan vuorovaikutuksessa ihminen kokee itse voivansa vaikuttaa, kokee osaavansa ja oppivansa, huomioi ja tulee huomioiduksi ja kokee olonsa turvalliseksi. Tällainen ilmapiiri luo hedelmällisen pohjan seuran kehittymiselle niin urheilusuoritusten, kuin oheistoiminnan saralla,

Tiedolla johtaminen paneutuu yhteenkuuluvuuteen

Tiedolla johtaminen tarkoittaa organisaation toiminnan ohjaamista mitattavissa olevaan dataan perustuen. Tämä ei tarkoita vain kovia numeroita talouslukuihin tai osallistujamääriin liittyen, vaan myös pehmeää tietoa jäsenten hyvinvoinnista, tarpeista ja suhteista. Tällaista tietoa on mahdollista kerryttää seuraamalla seuran jäsenistön keskinäistä viestintää, mittaamalla tasaisin väliajoin jäsenten hyvinvointia ja keräämällä palautetta toiminnasta.

Mielekkään yhteenkuuluvuuden kannalta on tärkeää tutkia seuraväen sisäistä motivaatiota ja psykologisen turvallisuuden tunteita, sekä kartoittaa seuran sisäisiä verkostoja. Ymmärrys kokonaisuudesta rakentuu, kun seura rakentaa tietopankin hyödyntämällä henkilöstölle suunnattuja yhteenkuuluvuuskyselyitä, toimintaan liittyviä tilastoja ja käytössä olevaa koulutusta ja tietotaitoa.

Urheiluseura oppimis- ja osaamisalustana

Tiedolla johtamisen tavoite on luoda entistä hedelmällisempi toimintastrategia seuralle, joka palvelee sekä seuran lähiyhteisöä, että suomalaista hyvinvointiyheiskuntaa.

Mahdollisuudet:

Seura

  • Merkittävyys ihmisille, yrityksille ja yhteiskunnalle
  • Kokonaisvaltainen tiedolla johtaminen ja kehittäminen

Valmentajat

  • Vuorovaikutustaitoon ja lajiosaamiseen perustuva valmentajapolku
  • Tiedolla kehittyminen, kehittäminen ja johtaminen
  • Vuorovaikutustaito
  • Valmentajapolun arvostus
  • Väylä työelämän valmentavan esimiehen rooliin
  • Oppilaitosyhteistyö

Pelaajat

  • Itsetuntemus ja itsensä johtamisen kehittyminen
  • Vuorovaikutustaidot
  • Ajatteleva joukkuepelaaja

Vanhemmat

  • Tehtävä ja vastuu
  • Mahdollisuudet
  • Verkostojen hyödyntäminen
  • Bisnes ja työ
  • Harrastukset
  • Koulutukset yms.
  • Mukana seuran toiminnassa vaikka lapsi ei enää pelaisikaan

Tiedolla johtamisen polku pitää sisällään oppimisvaiheen, jossa seurayhteisö määrittelee omaehtoisesti omat tavoitteensa, osaamisvaiheen, jossa seura alkaa rakentaa uutta toimintatapaa ja kartuttaa uutta omaamista tekemisen kautta, ja innovaatiovaiheen, jossa seura pystyy luomaan ratkaisuja uusilla tavoilla kerätyn osaamisen ansiosta.

1. Oppimisvaihe

Ensimmäinen vaihe pitää sisällään osallistuvan seuran oppimis-, osaamis- ja innovaatioalustan määrittelyt, joiden avulla tiedolla johtaminen on mahdollista organisoida läpinäkyvästi.
Oppimisvaiheen tuloksena seuralla on valmiudet ryhtyä itse keräämään, käsittelemään ja hyödyntämään seuraväen käyttäytymistä koskevaa tietoa.

2. Osaamisvaihe

Toisessa vaiheessa selvitetään koko seurayhteisön hyvinvointia ja yhteenkuuluvuutta on-line -sovelluksella (3-4 –kierrosta). Osallistuvan seuran kanssa yhdessä räätälöidään sellainen tulostaulu, joka seuralle parhaiten sopii. Toisen vaiheen tuloksena kullakin osallistuvalla seuralla on ryhmäytymisen seurannan tulostaulut ja työkalut valmiit käyttöön otettavaksi.

3. Innovaatiovaihe

Kolmannessa vaiheessa jalostetaan seurantaindikaattoreita sekä tuodaan lisää vaihtoehtoja aineistonkeruuseen. Kolmannen vaiheen tuloksena seuralla on sen itse jalostama ja juuri sille ominainen tapa tavoitteellisesti tuottaa ja kehittää yhteenkuuluvuutta ja hyvinvointia.

HedCoach for Sportsin missiona on auttaa suomalaisia seuroja sanoittamaan, mittaamaan ja osoittamaan läpinäkyvästi oma tapansa organisoida toimet, jolloin ne myös palvelevat lähiyhteisöjään yhteiskunnallisen vaikuttamisen ajantasaisina kanavina.

Tavoitteellisuus seuratoiminnassa

Mitä seuranne tai liittonne tavoittelee? Onko teillä yhteisesti asetettuja maaleja, joita kohti olette pyrkimässä? Oletteko pohtineet, millaista hyvää toiminta voisi tuottaa yhteiskunnallisella tasolla?

Kunnilla, lajiliitoilla ja seuroilla on hyvä olla visioita suomalaisten urheiluseurojen toiminnan tavoitteista ja laadusta, sillä se on merkki siitä, että toiminta tunnistetaan arvokkaaksi ja yhteiskunnallisia hyötyjä tuottavaksi. Tavoitteet luovat toiminnalle selkeän viitekehyksen, jossa jokaisella seuratoiminnan jäsenellä on roolinsa yhteisen päämäärän edistämisessä.

Miten seuran eri jäsen- ja sidosryhmät haluavat toiminnalta?

Esimerkkejä toiminnan tavoitteista:

  • Valmennus- ja johtamisosaamisen kehittäminen ammattimaisempaan suuntaan
  • Toimitaympäristön muuttaminen hyvinvointia tukevaksi
  • Uusien harrastajien houkutteleminen lajin pariin
  • Vanhojen harrastajien parempi sitouttaminen
  • Lajin tai seuran maineen ja brändin kohotus
  • Tuloksellisten rahoituskohteiden parempi tunnistaminen

Jos tavoitteita ei ole kirkastettu, toiminta ja tekeminen pysyy paikallaan eikä kehity positiivisesti. Kehittyminen ja tavoitteet eivät tarkoita sitä, että pyritään pelkästään kohti suurempia numeroita ja parempia sijoituksia. Tavoitteet voivat ja saavatkin olla myös haastavammin mitattavia: tyytyväisyyttä omaan harrastusta, seuraa, yhteishenkeä ja toimintaympäristöä kohtaan. Nämä osa-alueet lopulta ruokkivat myös seuran menestystä lajissa, ja suomalaisen urheilun tasoa maailmalla.

Tavoitteiden määrittämiseksi on hyvä selvittää, millaisia tarpeita seuran, liiton tai urheiluorganisaation kullakin toimijalla ja toimintatasolla on. Kokeeko henkilöstö puutetta jostakin, kuten osaamisesta, resursseista tai ohjaamisesta? Onko henkilöstöllä vahvuuksia, jotka voisi hyödyntää entistä paremmin? Henkilöstöltä kerätty tieto voidaan koota kokonaiskuvaksi, jonka pohjalta pystytään luomaan yhteinen toimintastrategia.  Tavoitteet vaihtelevat organisaation koon, tason ja historian mukaan, ja kehitystoiminnan on hyvä edistää jokaisen ryhmän omaa, uniikkia henkeä ja huomioida olemassa olevat vahvuudet.

Hyvin toimivalla organisaatiolla on laajalle ulottuvat vaikutukset, sillä urheiluseuroilla on yhteisöllistä ja yhteiskunnallista merkitystä. Urheilu muodostaa siteitä sukupolvien välille ja seurat ovat paikallisia instituutioita, jotka edistävät kansanterveyttä ja luovat hyvinvointia itsensä ympärille.

Olemme luoneet myös vaikeasti mitattaville tavoitteille mittaristot. HedCoach for Sportsin missiona on auttaa suomalaisia seuroja sanoittamaan, mittaamaan ja osoittamaan läpinäkyvästi oma tapansa organisoida toimet, joilla ne palvelevat yhteisöjään ja toimivat yhteiskunnallisen vaikuttamisen kanavina.

Urheilusera 2.0 -missio

Yhdessä kohti vastuullista tiedolla vaikuttamista

Urheiluseurojen toiminta on monella tavalla yhteiskunnallisesti vaikuttavaa. Urheiluseurat organisoivat useita sukupolvia tavoiteellisen toiminnan pariin, luovat osallisuutta ja yhteisöllisyyttä jäsenilleen, parantavat kokonaisvaltaisesti kansanterveyttä, luovat uria valmennuksen ja urheilun parissa ja vaikuttavat alueelliseen ja kansalliseen talouteen tapahtumien muodossa. Pyrimme edistämään seurojen osaamista tämän vaikuttavuuden tunnistamisessa ja kehittämisessä tiedolla johtamisen keinoin.

Tiedolla johtaminen tarkoittaa, että organisaation toimintaa kehitetään mutu-tuntuman sijaan faktatiedon ja datan pohjalta. Tämä tarkoittaa seuran kannalta olennaisten tietojen keräämistä, analysointia ja hyödyntämistä päätöksenteon perustana. Datapohjainen johtaminen auttaa seuraa ymmärrämään ja edistämään sen yhteiskunnallista ja yhteisöllistä merkitystä, luomaan hyvinvointia ja tuottamaan niin aineellisia kuin aineettomia tuloksia. Kehitämme alustaa, jolla tiedolla johtaminen tuodaan saumattomasti osaksi suomalaisten urheiluseurojen toimintaa.  

Urheiluseura 2.0 – Kohti tulevaisuuden seuratoimintaa

Urheiluseura 2.0 -tiedolla johtamisen ja vaikuttamisen alustaa on kehitetty ja rakennettu jo kolmisen vuotta, mutta prosessi on silti vielä alussa. Urheiluseura 2.0 yhdistää urheilutoimijoiden erilaiset johtamisjärjestelmät yhteiseen osaamisen kehittämisjärjestelmään. Datasta tehdään kustannustehokkaasti kullekin toimijalle avointa (vaikuttavuushyödyt) ja reaaliajassa vertailukelpoista (johtamishyödyt). Myös käyttäjäystävälliset työkalut kuuluvat Urheiluseura 2.0n pirtaan, jotta vastuullisesta vaikuttamisesta saadaan ”jokamiehen oikeus”. Lyhyesti, Urheiluseura 2.0 -alusta tarjoaa mittarit vaikuttavuuden seurantaan ja ratkaisut sen kehittämiseen.

Urheilijat ja seuratoimijat

Tiedätkö missä ja miten tavoitteidesi ja toimintasi kannalta merkittävät päätökset tehdään? Koetko voivasi vaikuttaa päätöksiin?

Kumppanit ja tukijat

Palkitsetko määrää vaikka odotat laatua? Operoitko nuppiluvuilla ja historiatiedoilla? Investoitko urheiluun vanhasta tottumuksesta tai silkasta hyväntekeväisyydestä?

Jos yllä olevat kysymykset saivat sinut mietteliääksi, datapohjaisen johtamisen kehittäminen saattaa hyödyttää seuraasi.

Osaamisen paikantaminen ja tunnistaminen on Urheiluseura 2.0n keskiössä, oli kyseessä sitten yhteisö-, huippu-urheilu- tai talousosaaminen. HedCoach for Sport tuottaa näkymiä vaikuttavuuden seuraamiseksi ja ratkaisuja sen kehittämiseen. HedCoach on riippumaton toimija, jonka arvopohjana on luottamus, tavoitteellisuus ja yhteenkuuluvuus.

Tiivistimme Urheiluseura 2.0 prosessin yhteen HedCoach for Sportin missiokuvaan. Päivitämme kuvaa sitä mukaa, kun mukana olevat urheilutoimijat etenevät prosessissaan. Kutsumme kuvaa myös oppivan seurayhteisön tulostauluksi.

Urheiluseura 2.0 -kaavio, jossa näkyy seurojen eteneminen kehitysprosessissa. Pelicans, Kärpät, Kalpa, JYP, TPS salibandy ja IFK ovat kohdassa 'Johtajuusanalyysi tehty'. Taru, UG, Mikkelin Jukurit, Raision Nuorisokiekko, TPS juniorijalkapallo ja jääkiekko, Kaarinan pojat, Roki ja Ässät ovat kohdassa 'johtamistyökalut käyttöön.' Liitoista ja kumppaneista Sulkapalloliitto, Salibandyliitto ja Lentopalloliitto on kohdassa ’vaikuttavuusanalyysi tulossa’, TPS, Suomen jääkiekkoliitto ja Suomen Palloliitto ovat kohdassa 'vaikuttavuusanayysi tehty'.

Neljä lajiliittoa testaa jäsentensä tavoitteellisuutta

Nykytilasta tavoitteisiin!

Neljä suomalaista lajiliittoa on päättänyt testata jäsentensä tavoitteellisuutta ja näkemyksiä lajiyhteisön nykytilasta. Testi tarjoaa jäsenorganisaatioiden yhteyshenkilöille mahdollisuuden osallistua lajiliiton tulevaisuuden kehittämiseen. Testi kuuluu Urheiluseura 2.0 -alustan datapohjaisiin menetelmiin, jotka mahdollistavat lajiliitoille ja urheiluseuroille kokonaisvaltaisia ratkaisuja datapohjaiseen
vaikuttamiseen. Testin toteutuksesta vastaa HedCoach for Sports.

Lajiliitot ja testausajankohdat

Suomen Lentopalloliitto ry (viikko 15)
Suomen Sulkapalloliitto ry (viikko 16)
Suomen Jääkiekkoliitto ry (viikko 17)
Suomen Salibandyliitto ry (viikko 17)

TarU on saanut alkukartoituksen tulokset

TarU Hockey etenee oppimispolullaan: alkukartoituksen tulokset on nyt saatu seuralle nähtäväksi ja tuloksien avulla seura siirtyy kehittämään toimintaansa.

Yhteenkuuluvuustestin avulla selvitettiin kuinka osallistavaa, tavoitteellista, yksimielistä ja tyytyväistä seuraväki on. Keskiössä oli osaamisen ja aktiivisten seuratoimijoiden tunnistaminen. Alkukartoituksen avulla TarU Hockey sai mm. selville, että ​​testiin vastanneiden tyytyväisyys seuran toimintaan on erittäin hyvällä tasolla. 

Kyselyllä saadun tiedon ja kerätyn datan avulla seuran on hyvä kehittää toimintaansa ja seuraavan kartoituksen tullessa eteen nähdään miten tiedolla johtaminen on vaikuttanut kyselyn tuloksiin.

TarU Hockey on mukana HedCoach for Sports -konseptissa

Tarvasjoen urheilijat haluavat kehittää toimintaansa ja ovat aloittaneet oppimispolkunsa seurassa toteutetulla alkukartoituksella.

Seuran tavoitteena on saada TarU Hockey datasta paremmin käyttö- ja vertailukelpoista: kuinka osallistavaa, tavoitteellista, yksimielistä ja tyytyväistä seuraväki on. Aikeena on tuoda myös näkyväksi aktiiviset seuratoimijat, jotka edistävät seuran tavoitteita ja arvoja sekä saavat asioita tapahtumaan. Konseptin avulla seuratoimijat saavat äänensä kuuluviin ja ovat mukana kehittämässä vastuullista seuratoimintaa.

Jääkiekkoseura VG-62 otti käyttöönsä uudenlaiset strategiatyökalut

VG-62 lähti mukaan HedCoach for Sports -konseptiin. Seura on ollut aktiivinen oman strategiansa suunnittelija jo aikaisemminkin, mutta nyt VG on lähtenyt mukaan kehittämään toimintaansa Urheiluseura 2.0 -alustalla. Seura on teettänyt yhteenkuuluvuustestin, jolla tarkatellaan nykytilaa ja tuleaisuuden tavoitetilaa. Testin tulosten perusteella pohditaan strategisia painopistealueita seuraavalle strategiakaudelle.

Jääkiekkoseura Raision Nuorisokiekko otti käyttöönsä HedCoach for Sports -konseptin

Raision Nuorisokiekko on uuden oppimisprosessin alussa ja ensimmäisenä vuorossa on ollut nykytilan alkukartoitus. 

Seuran tavoitteena on yhteisöosaamisen lisääminen. Tarkoitus on, että yksilöistä muodostuu joukkue ja ryhmä, ja ryhmät muodostuvat toimivaksi seuraksi, jossa yhteenkuuluvuus, jatkuva oppiminen ja itsearviointi ovat osa jokapäiväistä toimintaa. Aikomuksena on tuoda myös näkyväksi aktiiviset seuratoimijat, jotka edistävät seuran tavoitteita ja arvoja sekä saavat asioita tapahtumaan.

Jääkiekkoseura Rovaniemen Kiekko kehittää toimintaansa HedCoachin kanssa

Rovaniemen Kiekko on tehnyt ensimmäisen yhteenkuuluvuustestin, jotka ovat jatkossa osa seuran säännöllistä toimintaa. Testejä on jatkossa tarkoitus toteuttaa kolmesti kauden aikana. Testit koostuvat erilaisista väittämistä, joiden avulla kartoitetaan kuinka osallistuvaa, tavoitteellista, yksimielistä ja tyytyväistä RoKin seuraväki on.

Testien tulosten sekä mahdollisten kehittämistoimenpiteiden läpikäynti tulee osaksi johtokunnan toimintaa sekä joukkueiden omia vanhempain palavereita.

Haluamme RoKissa kehittää toimintaamme jatkossa entistä vahvemmin tietoon perustuen ja tässä tavoitteessa hyödynnämme HedCoach for sportsin tiedolla johtamisen konseptia.