Kategoria: For Sports

Urheiluseuran johtaminen 2020-luvulla

Pohjoismaisen mallin mukaisesti toimivaa urheiluseuraa ei voi typistää yksittäiseen rekisteröityyn yhdistykseen tai urheilujoukkueeseen, sillä se on paljon enemmän. Seura on hyvä ymmärtää tapana, jolla useammat sukupolvet on organisoitu toiminnallisesti yhteen – yhteisten tavoitteiden nimissä. Nykyaikaisen johtamisen haasteena ja tavoitteena on huomioida urheilutoiminnassa mukana olevien tahojen tarpeet ja toimintatavat ja jalostaa niistä yhteistä hyvinvointia ja hyötyä tuottava kokonaisuus.

Seuratoiminnan vuorovaikutussuhteet

Seura pitää sisällään lukuisia eri jäsen- ja sidosryhmiä eri elämäntilanteista ja ikäluokista, joilla jokaisella on tarpeita ja toiveita seuran toimintaan liittyen. Urheiluseura on osalle ura ja elämäntyö, osalle itsensä kehittämisen ja harrastamisen alusta, osalle merkityksellinen yhteisö ja osalle tapa kehittää alueellista vetovoimaa ja brändiä. Kaikki nämä osa-alueet ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä ja seura pystyy menestymään kaikilla näillä osa-alueilla, mikäli eri sidosryhmät kokevat kuuluvansa yhteen ja olevansa mielekkäässä vuorovaikutuksessa.

Seuran piiriin kuuluvat:

  • Lapset ja nuoret
  • Pelaajat
  • Vanhemmat
  • Valmentajat
  • Toimihenkilöt
  • Työntekijät
  • Yhteistyökumppanit
  • Operatiivinen johto
  • Hallitus

Parhaimmillaan vuorovaikutuksessa ihminen kokee itse voivansa vaikuttaa, kokee osaavansa ja oppivansa, huomioi ja tulee huomioiduksi ja kokee olonsa turvalliseksi. Tällainen ilmapiiri luo hedelmällisen pohjan seuran kehittymiselle niin urheilusuoritusten, kuin oheistoiminnan saralla,

Tiedolla johtaminen paneutuu yhteenkuuluvuuteen

Tiedolla johtaminen tarkoittaa organisaation toiminnan ohjaamista mitattavissa olevaan dataan perustuen. Tämä ei tarkoita vain kovia numeroita talouslukuihin tai osallistujamääriin liittyen, vaan myös pehmeää tietoa jäsenten hyvinvoinnista, tarpeista ja suhteista. Tällaista tietoa on mahdollista kerryttää seuraamalla seuran jäsenistön keskinäistä viestintää, mittaamalla tasaisin väliajoin jäsenten hyvinvointia ja keräämällä palautetta toiminnasta.

Mielekkään yhteenkuuluvuuden kannalta on tärkeää tutkia seuraväen sisäistä motivaatiota ja psykologisen turvallisuuden tunteita, sekä kartoittaa seuran sisäisiä verkostoja. Ymmärrys kokonaisuudesta rakentuu, kun seura rakentaa tietopankin hyödyntämällä henkilöstölle suunnattuja yhteenkuuluvuuskyselyitä, toimintaan liittyviä tilastoja ja käytössä olevaa koulutusta ja tietotaitoa.

Urheiluseura oppimis- ja osaamisalustana

Tiedolla johtamisen tavoite on luoda entistä hedelmällisempi toimintastrategia seuralle, joka palvelee sekä seuran lähiyhteisöä, että suomalaista hyvinvointiyheiskuntaa.

Mahdollisuudet:

Seura

  • Merkittävyys ihmisille, yrityksille ja yhteiskunnalle
  • Kokonaisvaltainen tiedolla johtaminen ja kehittäminen

Valmentajat

  • Vuorovaikutustaitoon ja lajiosaamiseen perustuva valmentajapolku
  • Tiedolla kehittyminen, kehittäminen ja johtaminen
  • Vuorovaikutustaito
  • Valmentajapolun arvostus
  • Väylä työelämän valmentavan esimiehen rooliin
  • Oppilaitosyhteistyö

Pelaajat

  • Itsetuntemus ja itsensä johtamisen kehittyminen
  • Vuorovaikutustaidot
  • Ajatteleva joukkuepelaaja

Vanhemmat

  • Tehtävä ja vastuu
  • Mahdollisuudet
  • Verkostojen hyödyntäminen
  • Bisnes ja työ
  • Harrastukset
  • Koulutukset yms.
  • Mukana seuran toiminnassa vaikka lapsi ei enää pelaisikaan

Tiedolla johtamisen polku pitää sisällään oppimisvaiheen, jossa seurayhteisö määrittelee omaehtoisesti omat tavoitteensa, osaamisvaiheen, jossa seura alkaa rakentaa uutta toimintatapaa ja kartuttaa uutta omaamista tekemisen kautta, ja innovaatiovaiheen, jossa seura pystyy luomaan ratkaisuja uusilla tavoilla kerätyn osaamisen ansiosta.

1. Oppimisvaihe

Ensimmäinen vaihe pitää sisällään osallistuvan seuran oppimis-, osaamis- ja innovaatioalustan määrittelyt, joiden avulla tiedolla johtaminen on mahdollista organisoida läpinäkyvästi.
Oppimisvaiheen tuloksena seuralla on valmiudet ryhtyä itse keräämään, käsittelemään ja hyödyntämään seuraväen käyttäytymistä koskevaa tietoa.

2. Osaamisvaihe

Toisessa vaiheessa selvitetään koko seurayhteisön hyvinvointia ja yhteenkuuluvuutta on-line -sovelluksella (3-4 –kierrosta). Osallistuvan seuran kanssa yhdessä räätälöidään sellainen tulostaulu, joka seuralle parhaiten sopii. Toisen vaiheen tuloksena kullakin osallistuvalla seuralla on ryhmäytymisen seurannan tulostaulut ja työkalut valmiit käyttöön otettavaksi.

3. Innovaatiovaihe

Kolmannessa vaiheessa jalostetaan seurantaindikaattoreita sekä tuodaan lisää vaihtoehtoja aineistonkeruuseen. Kolmannen vaiheen tuloksena seuralla on sen itse jalostama ja juuri sille ominainen tapa tavoitteellisesti tuottaa ja kehittää yhteenkuuluvuutta ja hyvinvointia.

HedCoach for Sportsin missiona on auttaa suomalaisia seuroja sanoittamaan, mittaamaan ja osoittamaan läpinäkyvästi oma tapansa organisoida toimet, jolloin ne myös palvelevat lähiyhteisöjään yhteiskunnallisen vaikuttamisen ajantasaisina kanavina.

Tavoitteellisuus seuratoiminnassa

Mitä seuranne tai liittonne tavoittelee? Onko teillä yhteisesti asetettuja maaleja, joita kohti olette pyrkimässä? Oletteko pohtineet, millaista hyvää toiminta voisi tuottaa yhteiskunnallisella tasolla?

Kunnilla, lajiliitoilla ja seuroilla on hyvä olla visioita suomalaisten urheiluseurojen toiminnan tavoitteista ja laadusta, sillä se on merkki siitä, että toiminta tunnistetaan arvokkaaksi ja yhteiskunnallisia hyötyjä tuottavaksi. Tavoitteet luovat toiminnalle selkeän viitekehyksen, jossa jokaisella seuratoiminnan jäsenellä on roolinsa yhteisen päämäärän edistämisessä.

Miten seuran eri jäsen- ja sidosryhmät haluavat toiminnalta?

Esimerkkejä toiminnan tavoitteista:

  • Valmennus- ja johtamisosaamisen kehittäminen ammattimaisempaan suuntaan
  • Toimitaympäristön muuttaminen hyvinvointia tukevaksi
  • Uusien harrastajien houkutteleminen lajin pariin
  • Vanhojen harrastajien parempi sitouttaminen
  • Lajin tai seuran maineen ja brändin kohotus
  • Tuloksellisten rahoituskohteiden parempi tunnistaminen

Jos tavoitteita ei ole kirkastettu, toiminta ja tekeminen pysyy paikallaan eikä kehity positiivisesti. Kehittyminen ja tavoitteet eivät tarkoita sitä, että pyritään pelkästään kohti suurempia numeroita ja parempia sijoituksia. Tavoitteet voivat ja saavatkin olla myös haastavammin mitattavia: tyytyväisyyttä omaan harrastusta, seuraa, yhteishenkeä ja toimintaympäristöä kohtaan. Nämä osa-alueet lopulta ruokkivat myös seuran menestystä lajissa, ja suomalaisen urheilun tasoa maailmalla.

Tavoitteiden määrittämiseksi on hyvä selvittää, millaisia tarpeita seuran, liiton tai urheiluorganisaation kullakin toimijalla ja toimintatasolla on. Kokeeko henkilöstö puutetta jostakin, kuten osaamisesta, resursseista tai ohjaamisesta? Onko henkilöstöllä vahvuuksia, jotka voisi hyödyntää entistä paremmin? Henkilöstöltä kerätty tieto voidaan koota kokonaiskuvaksi, jonka pohjalta pystytään luomaan yhteinen toimintastrategia.  Tavoitteet vaihtelevat organisaation koon, tason ja historian mukaan, ja kehitystoiminnan on hyvä edistää jokaisen ryhmän omaa, uniikkia henkeä ja huomioida olemassa olevat vahvuudet.

Hyvin toimivalla organisaatiolla on laajalle ulottuvat vaikutukset, sillä urheiluseuroilla on yhteisöllistä ja yhteiskunnallista merkitystä. Urheilu muodostaa siteitä sukupolvien välille ja seurat ovat paikallisia instituutioita, jotka edistävät kansanterveyttä ja luovat hyvinvointia itsensä ympärille.

Olemme luoneet myös vaikeasti mitattaville tavoitteille mittaristot. HedCoach for Sportsin missiona on auttaa suomalaisia seuroja sanoittamaan, mittaamaan ja osoittamaan läpinäkyvästi oma tapansa organisoida toimet, joilla ne palvelevat yhteisöjään ja toimivat yhteiskunnallisen vaikuttamisen kanavina.

Urheilusera 2.0 -missio

Yhdessä kohti vastuullista tiedolla vaikuttamista

Urheiluseurojen toiminta on monella tavalla yhteiskunnallisesti vaikuttavaa. Urheiluseurat organisoivat useita sukupolvia tavoiteellisen toiminnan pariin, luovat osallisuutta ja yhteisöllisyyttä jäsenilleen, parantavat kokonaisvaltaisesti kansanterveyttä, luovat uria valmennuksen ja urheilun parissa ja vaikuttavat alueelliseen ja kansalliseen talouteen tapahtumien muodossa. Pyrimme edistämään seurojen osaamista tämän vaikuttavuuden tunnistamisessa ja kehittämisessä tiedolla johtamisen keinoin.

Tiedolla johtaminen tarkoittaa, että organisaation toimintaa kehitetään mutu-tuntuman sijaan faktatiedon ja datan pohjalta. Tämä tarkoittaa seuran kannalta olennaisten tietojen keräämistä, analysointia ja hyödyntämistä päätöksenteon perustana. Datapohjainen johtaminen auttaa seuraa ymmärrämään ja edistämään sen yhteiskunnallista ja yhteisöllistä merkitystä, luomaan hyvinvointia ja tuottamaan niin aineellisia kuin aineettomia tuloksia. Kehitämme alustaa, jolla tiedolla johtaminen tuodaan saumattomasti osaksi suomalaisten urheiluseurojen toimintaa.  

Urheiluseura 2.0 – Kohti tulevaisuuden seuratoimintaa

Urheiluseura 2.0 -tiedolla johtamisen ja vaikuttamisen alustaa on kehitetty ja rakennettu jo kolmisen vuotta, mutta prosessi on silti vielä alussa. Urheiluseura 2.0 yhdistää urheilutoimijoiden erilaiset johtamisjärjestelmät yhteiseen osaamisen kehittämisjärjestelmään. Datasta tehdään kustannustehokkaasti kullekin toimijalle avointa (vaikuttavuushyödyt) ja reaaliajassa vertailukelpoista (johtamishyödyt). Myös käyttäjäystävälliset työkalut kuuluvat Urheiluseura 2.0n pirtaan, jotta vastuullisesta vaikuttamisesta saadaan ”jokamiehen oikeus”. Lyhyesti, Urheiluseura 2.0 -alusta tarjoaa mittarit vaikuttavuuden seurantaan ja ratkaisut sen kehittämiseen.

Urheilijat ja seuratoimijat

Tiedätkö missä ja miten tavoitteidesi ja toimintasi kannalta merkittävät päätökset tehdään? Koetko voivasi vaikuttaa päätöksiin?

Kumppanit ja tukijat

Palkitsetko määrää vaikka odotat laatua? Operoitko nuppiluvuilla ja historiatiedoilla? Investoitko urheiluun vanhasta tottumuksesta tai silkasta hyväntekeväisyydestä?

Jos yllä olevat kysymykset saivat sinut mietteliääksi, datapohjaisen johtamisen kehittäminen saattaa hyödyttää seuraasi.

Osaamisen paikantaminen ja tunnistaminen on Urheiluseura 2.0n keskiössä, oli kyseessä sitten yhteisö-, huippu-urheilu- tai talousosaaminen. HedCoach for Sport tuottaa näkymiä vaikuttavuuden seuraamiseksi ja ratkaisuja sen kehittämiseen. HedCoach on riippumaton toimija, jonka arvopohjana on luottamus, tavoitteellisuus ja yhteenkuuluvuus.

Tiivistimme Urheiluseura 2.0 prosessin yhteen HedCoach for Sportin missiokuvaan. Päivitämme kuvaa sitä mukaa, kun mukana olevat urheilutoimijat etenevät prosessissaan. Kutsumme kuvaa myös oppivan seurayhteisön tulostauluksi.

Urheiluseura 2.0 -kaavio, jossa näkyy seurojen eteneminen kehitysprosessissa. Pelicans, Kärpät, Kalpa, JYP, TPS salibandy ja IFK ovat kohdassa 'Johtajuusanalyysi tehty'. Taru, UG, Mikkelin Jukurit, Raision Nuorisokiekko, TPS juniorijalkapallo ja jääkiekko, Kaarinan pojat, Roki ja Ässät ovat kohdassa 'johtamistyökalut käyttöön.' Liitoista ja kumppaneista Sulkapalloliitto, Salibandyliitto ja Lentopalloliitto on kohdassa ’vaikuttavuusanalyysi tulossa’, TPS, Suomen jääkiekkoliitto ja Suomen Palloliitto ovat kohdassa 'vaikuttavuusanayysi tehty'.

Neljä lajiliittoa testaa jäsentensä tavoitteellisuutta

Nykytilasta tavoitteisiin!

Neljä suomalaista lajiliittoa on päättänyt testata jäsentensä tavoitteellisuutta ja näkemyksiä lajiyhteisön nykytilasta. Testi tarjoaa jäsenorganisaatioiden yhteyshenkilöille mahdollisuuden osallistua lajiliiton tulevaisuuden kehittämiseen. Testi kuuluu Urheiluseura 2.0 -alustan datapohjaisiin menetelmiin, jotka mahdollistavat lajiliitoille ja urheiluseuroille kokonaisvaltaisia ratkaisuja datapohjaiseen
vaikuttamiseen. Testin toteutuksesta vastaa HedCoach for Sports.

Lajiliitot ja testausajankohdat

Suomen Lentopalloliitto ry (viikko 15)
Suomen Sulkapalloliitto ry (viikko 16)
Suomen Jääkiekkoliitto ry (viikko 17)
Suomen Salibandyliitto ry (viikko 17)

Lue lisää Urheiluseura 2.0:sta

Mitä yhteenkuuluvuus on?

sekä miten ja miksi sitä testataan

Sotien jälkeisessä Suomessa, kuten muissakin Pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa yhteenkuuluvuus on voitu ottaa melko lailla itsestäänselvyytenä. 2020-luvulle tultaessa pitkään jatkunut globalisaatiokehitys saavutti kuitenkin tietynlaisen lakipisteensä huipentuen globaaliin pandemiaan ja etätyön nopeaan yleistymiseen. Sen myötä kysymykset yhteiskuntavastuusta, yhteenkuuluvuudesta ja merkityksellisyydestä ovat nousseet arkipäivän puheenaiheiksi organisaatioiden eri tasoilla. Keskeinen kysymys on, miten erilaiset organisaatiot voisivat ryhtyä tarkemmin selvittämään sitä, miten ne onnistuvat palvelemaan ihmisten varsin arkipäiväisiä tarpeita jaetusta yhteenkuuluvuuden tunteesta aina henkilökohtaiseen hyvinvointiin.

Yhteenkuuluvuutta on tutkittu runsaasti perustutkimukselle ominaisista lähtökohdista erityisesti sosiaalipsykologian alalla. Yhteisöllisyyttä ja sosiaalista pääomaa erittelevä yhteiskuntatieteellinen tutkimus tulee myös teemoiltaan lähelle yhteenkuuluvuuden tutkimusta. Lukuisat tapaustutkimukset, joissa yhteenkuuluvuutta on mitattu erilaisin menetelmin ovat jääneet systematisoimatta ja vakiintumatta, joten vallalla on edelleen uskomus, että yhteenkuuluvuudella, yhteisöllisyydellä tai sosiaalisella pääomalla on suuri merkitys ihmisten elämässä, mutta sitä on vaikea mitata.

Yhteenkuuluvuus asuu vuorovaikutussuhteissa

Yhteenkuuluvuus asuu määritelmällisesti vuorovaikutussuhteissa, mistä syystä sitä on ollut perusteltua pitääkin vaikeasti mitattavana. Mittaamalla vastaajien kokemaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja edelleen tuottamalla näistä tiedoista yhteisökohtaisia keskilukuja, ei vie lähemmäksi yhteenkuuluvuutta. Ongelmana kun on, että yhteenkuuluvuus on toimintaa, ei mielipiteitä tai käsityksiä yhteenkuuluvuudesta. Nykyiset digitaaliset alustaratkaisut tarjoavat kuitenkin entistä paremmat mahdollisuudet jäsentää yhteenkuuluvuus erilaisten yhteisöjen (ryhmien, tiimien, joukkueiden jne.) yhteistoimintana. Alustojen avulla yhteenkuuluvuuden eri ulottuvuudet (osallistuvuus, tavoitteellisuus, tyytyväisyys ja yksimielisyys) voidaan muodostaa omalla nimellä tehtyjen digitaalisten tekojen perusteella, anonyymien mielipiteiden sijaan.

Yhteenkuuluvuustesti

HedCoachin® Yhteenkuuluvuustesti koostuu erilaisista väittämistä, joiden yhteyteen on asetettu kaksi allekkaista liu’utinta. Väittämä voi olla esimerkiksi ”yhteisössämme jokainen on oman onnensa seppä” vs. ”yhteisössämme on yhdessä tekemisen meininki”. Ylemmällä liu’uttimella vastaaja voi ilmaista, mikä on kyseisen asian suhteen hänen mahdollinen tavoitetilansa ja alemmalla liu’uttimella vastaaja voi ilmaista mikä on kyseisen asian suhteen nykytila.

HedCoachin® Yhteenkuuluvuustesti on lähtökohtaisesti suunniteltu siten, että se soveltuu yhteistoiminnan arviointiin toiminnan kontekstista riippumatta. Esimerkiksi urheilussa yli lajirajojen meneviä vertailuja on perinteisesti pidetty hankalina. HedCoachin® Yhteenkuuluvuustesti mahdollistaa kuitenkin yhteenkuuluvuuden yhteismitallisen arvioinnin yhtä lailla jääkiekossa, jalkapallossa, salibandyssa kuin yleisurheilussakin. Toki esimerkiksi liike-elämään suunnatussa testissä osioiden sanamuodot ovat hieman erilaiset kuin seuratoiminnassa, mutta osioiden lukumäärä on sama ja niiden rakenne palautuu tarvittaessa itsemääräämisteorian ja psykologisen turvallisuuden viitekehykseen. 

Olemme tähän mennessä testanneet 12 urheiluseuraa käsittäen noin 200 yhteisöä (ryhmää, johtokuntaa, joukkuetta, kerhoa, klubia, tiimiä jne.) ja yli 16 000 aikuisikäistä seuratoimijaa. Teemme yhteistyötä pilottiseurojen, lajiliittojen ja Olympiakomitean kanssa kehittämiemme digitaalisten työkalujen sekä seuratoiminnan indikaattoreiden käyttöönotossa, yhteenkuuluvuuden valmentamisessa ja yhteisöosaamisen johtamisessa. Anonymisoidut aineistomme ovat Turun yliopistossa toteutettavan ”Yhteenkuuluvuudesta hyvinvointia” tutkimus- ja kehittämishankkeen käytössä. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa ja edistää tiedolla johtamista suomalaisessa urheiluseuratoiminnassa.

Nykyajan seuratoiminta on paljon muutakin kuin urheilua

Urheiluseuratoiminnan ydinosaamiseen kuuluu oman toiminnan yhteiskunnallisen ja yhteisöllisen merkityksen tunnistaminen ja sanoittaminen. Seuran yhteiskunnallinen merkitys näkyykin lahjomattomasti siinä, miten seura kulloinkin toimii ja miten toimet on organisoitu. Elämme digitaalista avoimen datan aikakautta, jossa menestyvällä seuralla ei ole varaa “pitää kynttilää vakan alla”. Tulevaisuuden seuravisiossa datapohjainen vaikuttaminen nähdään tärkeänä osana seuratoimintaa.

Tulevaisuuden seuravisiossa edustusjoukkueiden urheilijat nähdään esiintyvinä taiteilijoina paitsi kentällä, myös kentän ulkopuolella. Osaamisen tunnistaminen ja kehittäminen tehdään läpinäkyvästi oppimisen parhaita perinteitä kunnioittaen. Yhteenkuuluvuuden ja hyvinvoinnin tavoitteellisesta edistämisestä tehdään strateginen menestystekijä. Kenttätapahtumien tarkan kirjaamisen ja erittelyn lisäksi myös kentän ulkopuolisia tapahtumia seurataan ja analysoidaan aiempaa koordinoidummin.

Virallisissa liikunta- ja urheilupoliittisissa kannanotoissa kaksoistavoitteet, siis liikuntaan ja urheiluun osallistumisen ja huippu-urheilun saavutusten tukeminen, nähdään usein toisiaan täydentävinä ja vailla keskinäistä kilpailua. Tosiasia onkin, että huippu-urheilu, ammattilaisurheilu ja kansainväliselle tasolle tähtäävä urheilu määrittävät suomalaista seuratoimintaa yhtä lailla silloin, kun seurassa sitä tehdään, kuin myös silloin, kun seurassa ei sitä tehdä. Malli rakentuu ajatukselle, että massaurheilu jalostaa jatkuvasti taidoiltaan ja kiinnostavuudeltaan mahdollisimman valmiiksi valmennettuja nuoria huippu-urheilun tarpeisiin, kun taas huippu-urheilu tarjoaa vastavuoroisesti esikuvia, jotka innostavat lisää lapsia ystävineen ja perheineen mukaan sekä motivoivat heitä ponnistelemaan kohti omia tavoitteitaan. 

Tuloksellinen seuratoiminta tarjoaa mahdollisuudet paitsi investoida itseensä, myös harjaantua urheilun, liikunnan ja valmennuksen ammattilaiseksi ja löytää paikkansa läpeensä kansainväliseltä liikunnan ja urheilun järjestövetoiselta kentältä. Seuratoimintaan osallistumisella – verrattuna osallistumattomuuteen – voidaan ajatella olevan käänteinen yhteys kahteen merkittävään kansanterveyteen ja -talouteen liittyvään ilmiöön; ylipainon ja henkisen hyvinvoinnin häiriöiden yleistymiseen. Yhteenkuuluvuuden tunteen on havaittu lisäävän koettua hyvinvointia, osallisuutta ja tyytyväisyyttä sekä selkeyttävän kommunikointia ja keskinäisiä rooleja yhteistoiminnassa. 

Millaista dataa urheilusta kerätään

Esimerkiksi ammattilaisurheilussa kamerat tallentavat nykyisin kaikki pelaajan työn tuloksellisuuden kannalta relevantit pelitapahtumat, algoritmit pilkkovat tarvittaessa tapahtumat edelleen ja luokittelevat ne. Kaikki se, mitä joukkue tekee kentällä, kertoo lahjomattomasti, miten pelaajat on organisoitu toiminnallisesti yhteen (roolitettu) yhteisten tavoitteiden nimissä. Se on yksiselitteisesti tarkempi kuva ”joukkuehengestä” kuin uskomusten varassa vellovat ”pukukoppipuheet”. Kun taas joukkue ei ole kentällä töissä, erilaiset digitaaliset alustat tallentavat pelaajien keskinäisen kanssakäymisen ja vuorovaikutuksen. Se, mistä pelaajat keskustelevat tai kuinka usein, ei ole niin kiinnostavaa kuin se, ovatko he ylipäätään tietoisia toistensa edesottamuksista (seuraa) vai eivät (eivät seuraa). Molemmat (seuraa, ei seuraa) ovat tietoisia tekoja ja kertovat vuorovaikutuksesta tai sen puutteesta. Näinkin saadaan selville se, miten useampi pelaaja on organisoitu toiminnallisesti yhteen (roolitettu) yhteisten tavoitteiden nimissä. Se kuvaa sitä, mitä joukkue tekee kentän ulkopuolella. Tällaisen tiedon avulla pystytään tutkimaan taitojen siirrettävyyttä toimintaympäristöstä toiseen. Voidaan kysyä esimerkiksi, miten kentällä realisoituva kapteenin rooli mahdollisesti näkyy myös kentän ulkopuolella. Yhtä kiinnostava kysymys on sekin, miten puolestaan kentän ulkopuolella realisoituva kapteenin rooli näkyy kentällä. 

Yhteenkuuluvuusindeksi

Urheiluseura 2.0 hankkeessa kerättiin TPS Salibandy ry:n, TPS Juniorijääkiekko ry:n ja TPS Juniorijalkapallo ry:n koko seuraväen (aikuiset) kattava näkemys toiminnan nykytilasta, tavoitetilasta ja tähän liittyvistä mielipiteistä. Näin saadun aineiston analysoinnin tuloksena mitattiin muun muassa koettu ja toteutunut yhteenkuuluvuus (indeksi; seuratoiminnan uusi tunnusluku), joka kertoo kuinka osallistuvaa, tavoitteellista ja yksituumaista seuraväki on. Työkalun avulla tuotettu aineisto tukee myös seuratoiminnan elinkaarimallin lanseeraamista lähtien matalan kynnyksen osallisuuden ja yhteenkuuluvuuden tunteen kautta, aina itseensä investoivien elämäntapojen omaksumiseen saakka. Datapohjaisen vaikuttamisen ei ole tarkoitus oikeuttaa yksiä toimintatapoja toisten kustannuksella (standardoida), vaan pitää koko seura jatkuvasti tietoisena ja alttiina keskustelulle siitä, mitä seurauksia nykyisistä toimintatavoista on ja miten ne palvelevat seuran strategiaa. Näin päästään koko seuran mittakaavassa kiinni aidosti tavoitteelliseen toimintaan.

Hankkeessa kertynyttä dataa hyödynnettiin myös TPS säätiön tilaamassa seuratoiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden selvityksessä. Turun kaupungin pormestari Minna Arve viittaa blogikirjoituksessaan selvityksen tuloksiin: “Urheiluseuran yhteiskunnallista vaikutusta ei voi koskaan mitata vain euroissa. Silti Turun palloseuran juhlavuoden kunniaksi selvitetty yhteiskunnallinen vaikuttavuus – vuositasolla 36 miljoonaa euroa – vetää sanattomaksi. Tällä summalla luodaan konkreettisesti terveyttä, työtä ja toimeliaisuutta Turkuun.” (https://www.minnaarve.fi/post/tps-100-vuotta)

Lataa tästä TPS-säätiön raportti:

TPS-100-RAPORTTIDownload

Kiekkoväki kummastelee pelitilastoja: ”Mitä täällä tapahtuu!”

Tilastointi puhuttaa Liiga-seuroissa. Kysymys kuuluu, voiko älykiekkojärjestelmään luottaa ja ovatko pelitilastot oikein? Pohjimmiltaan kyse onkin erilaisen datan yhteensovittamisesta. ”Tietoa jalostettaessa on tärkeätä varmistaa, että loppukäyttäjien ymmärrys ja tarve pysyy kehityksen mukana – kovan ja pehmeän datan yhteensovittaminen on tässä avain” pohtivat yhteen ääneen HedCoach for Sportsin perustajat Juha Hedman ja Juuso Nieminen.

Suomalainen HedCoach for Sports ja sveitsiläinen SportContract ovat solmineet kumppanuussopimuksen, jonka tuloksena ne pystyvät yhdessä tarjoamaan loppukäyttäjän tarvitsemat faktat jäljitettävästi ”näyttöruudulta takaisin jäälle”, ensimmäisenä maailmassa. Vertailukelpoisuuden, relevanttiuden ja luotettavuuden varmistamiseksi Dataa yhdistellään useista tietokannoista ja klippikirjastoista. Kuinka luotettavaa pelitapahtumien tunnistaminen ylipäätään on ja kuinka vertailukelpoista eri menetelmillä syntyvä data on? Tämä on ongelma, jonka nyt solmittu kumppanuussuhde ratkaisi. Näin varmistetaan, että valmennuksella, medialla, yleisöllä, pelaajalla sekä tapahtuman järjestäjällä on käytössään relevantit, ajantasaiset ja luotettavat pelitiedot.

Big data ja data accuracy ovat kokeneet kolauksen

Kuumat teemat Big data, Data accuracy ja Computing capacity ovat viime aikoina menettäneet sädekehäänsä ja nyt kysyntää on kovasti nimikkeillä Open Data, Data relevance ja Cost efficiency.

– Aiemmin ei ollut systemaattisesti yhteensovitettua kovaa ja pehmeää dataa. Tämä johti analytiikan ja valmennusjohdon toisistaan poikkeaviin tulkintoihin tapahtumista, jotka olivat kaikkien nähtävillä. Tilastoinnin uskottavuusongelma ei koske vain kotimaista Liigaa, vaan koko eurooppalaista jääkiekkoa ja sitä kautta ammattilaiskiekkoa maailmanlaajuisesti, sanoo Hedcoachin perustaja Juha Hedman.